Salakuuntelu on huono tapa. Tänään kuitenkin syyllistyin siihen ollessani miljoonan uudenvuodenlupaajan kanssa salilla (tai itseasiassa treenin jälkeen unisex-infrapunasaunassa).

Kaksi rouvashenkilöä käytti saunaa parisuhteidensa puimiseen. Toinen oli ilmeisesti eronnut jo useampi vuosi sitten, toinen teki parhaillaan eroa. Jälkimmäisen eroprosessi oli ilmeisesti ollut käynnissä jo vuoden ajan, mutta kiirettä sen loppuunviemiseksi ei ollut. Tästä sain tiettyä levollisuutta omaan tilanteeseeni, ei tämä neljä kuukautta nyt vielä niin ... :D

Ilmeisesti onnistuin hienotunteisesti syventymään lehteeni tarpeeksi vakuuttavasti, koska läsnäoloni ei juurikaan häirinnyt heidän keskusteluaan. Poimin tästä keskustelusta monia hyviä pointteja kotiin viemiseksi, mutta jätän suurimman osan niistä nyt toistamatta (tietyn anonyymiuden takaamiseksi).

Yhtenä ylitse muiden nostan esille tämän. Jälkimmäisen rouvan 19 vuotta kestänyttä parisuhdetta oli nyt lopetettu vuoden ajan, eikä sen kohtalosta vieläkään ollut tietoa. Asumusero oli, avioero on kysymysmerkki. Lapset huolto- ja tapaamisasioineen pyörivät jaloissa. Kaiken tämän keskellä hän totesi levollisesti: "Mä ajattelen, että ei tämmöiset asiat turhaan tapahdu. Eihän se nyt ole mahdollistakaan, että 19 vuoden taipaleelle ei mitään tämmöistä mahtuisi. Kyllä tälle joku tarkoitus on."

Niinpä niin. Olen aina suhtautunut kohtalouskoon vähän epäilevästi. Mutta tuo tuli kohti. Joku tarkoitus kai tällä on omassa elämässänikin. Ja jotain hyvää tästä lopulta seuraa, mitä se sitten ikinä onkaan. Ja ilmeisesti kiirettä näiden asioiden kanssa ei tarvitse pitää.

Joten, arvon rouvat, nöyrä kiitos vastakkaiselta lauteelta, Imagen takaa, näistä sanoista. Niillä jaksaa taas pari viikkoa.